Henkistä valmentautumista loppukuun treeneihin :D Kaveri alkaa olla varma kulkija yksinäänkin, jopa niin varma että kuski huomasi tallinpihaan päästyään, että kypärän leukahihna olikin jäänyt auki. Viime päivät ovat olleet niin käsittämättömän helteisiä, että ihan kamalasti emme ole jaksaneet treenailemisesta stressata ja vauhdin sijasta on keskitytty leuan rentouteen ja siihen, että kuolaimella todellakin on siellä suussa joku elämää suurempi tarkoitus.
Vanhoja oppeja soveltaen ja isoilla ympyröillä ees sun taas pyörien saatiin aikaan se, että hevonen peruutti eilen pyynnöstä, oikeinpäin, kevyenä ja suoraan - työvoitto!
On aivan mahtavaa, että vanha käntty oppii uusia temppua ( ja puhun siis ratstajasta ;) ) Entiseen päänkantamiseen ei taida enää olla paluuta, jos elämässä todellakin voi päästä helpommalla.
Voikaahan hyvin
T & P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti